Jauhopölyn laskeuduttua

28.09.2022

Kun viime kuussa media ja some täyttyivät pääministerimme huuruisesta bilettämisestä äärimmilleen, ajattelin olla kommentoimatta yhtään mitään. En oikeastaan ollut mitenkään yllättynyt. Lisäksi niin vannoutuneiden opetuslasten kuin pääministerin eroa huutavienkin metelöinnin sekaan oli turha heittää mitään mielipidettä. Tarinaa tuli muutenkin "joka tuutista". Marinin kannattajien taktiikka oli tavanomainen rummutus eli vähättely, asian vierestä kinaaminen, sukupuolittaminen sekä whataboutismi. Jälkimmäinen meni niinkin pitkälle, että jopa Kekkonen perässähiihtäjineen mainittiin. Ei siis mitään uutta örveltämisestä kiinni jääneen poliitikon aikaansaamassa puolustusvyörytyksessä.

En itse ole pitänyt Sanna Marinia millään muotoa pätevänä pääministerinä alunperinkään. Hän on tullut kyseiseen tehtävään sattuman kautta Antti Rinteen kompuroitua vanhan ammattiyhdistyssympatiansa vuoksi. Marinilta mielestäni puuttuu sekä substanssiosaaminen että johtajalta vaadittava kyky hallita kokonaisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Johtamiseen tarvitaan rationaalista älyä, tunneälyä sekä elämänkokemuksen tuomaa käsityskykyä inhimillisestä elämästä sen useilta laidoilta.

Sitten hyvä ja oikeutettu kysymys on, että miksi olen tätä mieltä. Hänen toimenpiteitään ja esiintymisiään nyt koko hallituskauden seuranneena olen tullut tähän tulokseen. Hänen taktiikkansa on korvata osaamispuutetta hyökkäävällä käytöksellä ja kommentoinnilla. Toinen selkeä toimintapiirre on vetäytyä vaikkapa vapaalle silloin kun tilanne on liian hektinen. Myös seura, missä pääministeri liikkuu ja jota kutsuu peräti ystävikseen ei ainakaan mediassa ja somessa olevien viitteiden mukaan ole pääministeri-instituutiota vahvistavaa. Asiat ovat yleensä niin, miten ne näyttävätkin olevan.

Pääministerimme on muutamaankin otteeseen todennut, että mitään työtehtäviä ei ole jäänyt hoitamatta. On varmasti eri näkemyksiä siitä, onko näin ja ennen kaikkea - miten ne ovat tulleet hoidetuksi. Ei puututa nyt kuitenkaan tässä kohtaa siihen. Johtajuus ei nimittäin ole sarja työtehtäviä, jotka pitää hoitaa jollain lailla virka-aikana. Tätä ei nykyinen pääministerimme ole ymmärtänyt ja toisaalta, miksi olisikaan. Johtajuus on oman toiminnan kautta esimerkkinä toimimista, turvallisuuden ja toimintaedellytysten antamista johtamaansa yhteisöön, arvojen luomista ja ennen kaikkea suunnan näyttämistä tulokselliseen toimintaan. Johtaja on se, jonka harkintakykyyn muiden pitää voida luottaa oli tilanne miten vaikea tahansa. Mitään tällaista ei Sannalla minun mielestäni ole.

Johtajuuden voi saada vahingossa, olosuhteiden seurauksena. Niin kävi nykyisen pääministerin tapauksessa. Sen ei olisi tarvinnut tarkoittaa sitä, etteikö hän olisi voinut kasvaa edes kohtuulliseksi johtajaksi. Nyt mielestäni tuo kasvuprosessi on jopa mennyt väärään suuntaan.

Sanotaan, että johtajuus ja varsinkin poliittinen johtajuus on muuttunut koko ajan viimeisten vuosien aikana. Syynä on yhteiskunnan muuttuminen ja uusien sukupolvien irtautuminen joistakin entisen maailman arvoista ja toimintatavoista. Tämän voi kiteyttää sloganiin "get over it, boomeri".

Siinä, missä jopa vielä vähän aikaa sitten oletettiin ministerin käyttäytyvän keskivertokansalaista asiallisemmin, on nyt joidenkin tahojen mukaan jopa pääministerille hyväksyttävää laskeutua tuon rajan alapuolelle. Tämä sotii sitä vanhaa johtajuuden periaatetta vastaan, että oikeanlaisen ja tuloksellisen johtajuuden perusta on aina hyvä itsensä johtaminen.Vanha totuus on, että hyvä johtaja johtaa ihmisiä edestä ei ylhäältä. Se mm. tarkoittaa esimerkkinä olemista. Sanna ei ole tässä onnistunut. Päinvastoin.

Hyvä vai paha inflaatio


2.8.2022

Eurostatin tilasto kertoo, että Suomessa on inflaatio kasvanut kesäkuussa jo yli kahdeksaan prosenttiin. Kasvu ilmeisemmin jatkuu edelleen ja syksyllä voidaan nähdä jo kaksinumeroisia kasvuprosentteja.

Ukrainan sota on tietenkin ollut voimakas sysäys mutta inflaatio käynnistyi jo pitkälti viime vuoden puolella ja sitä on vienyt eteenpäin etenkin energiahintojen nousu. Se kurittaa nyt erityisesti pienituloisia kansalaisia. Inflaatio on hienompi sana sille, että bensa-asemalla ja ruokakaupassa joutuu maksamaan kaikesta enemmän. Hallituspoliitikkojen puheista huolimatta on hyvä ymmärtää, että naapurinmaamme presidentti sotaretkineen on vain antanut vauhtia jo alkaneelle inflaatiolle. Rahan arvon aleneminen - siis inflaatio - alkoi jo edellisvuonna. Se on harjoitetun politiikan seurausta.

Presidenttikisaan valmistautuva Olli Rehn ja muutama ekonomistiksi kutsuttu hallituspuolueiden säestäessä on todennut, että veronalennukset - siis polttoaineveron alennus - ei ole nyt oikea väline. Kun käyttötilillä on tarpeeksi saldoa koko kuukauden, voi näitä kansantalouden peruskurssilta opittuja metodeja toistaa ilman omakohtaista kipua. Kuten jo totesin, tekee voimistuva inflaatio kipeää nimenomaan pienituloisiin kansalaisiin.

Periaatteessa inflaatio johtuu kansantaloudessa olevasta liiasta rahan määrästä verrattuna tarjolla olevien kulutuskohteiden määrään. Tottahan se on - periaatteessa. Näin yksinkertainen tilanne ei tietenkään tällä hetkellä ole. Meillä on tällä hetkellä käynnissä poliittisin valinnoin aiheutettu kustannusinflaatio.

On totta, että koronapandemian aikana ihmiset kuluttivat vähemmän ja tilanteen avauduttua on kysyntä kasvanut voimakkaasti. Tämä luo painetta rahan arvon laskulle eli siis inflaatiolle. Tätä on kuitenkin voimistettu energian hinnan kohottamisella, mikä on ollut selkeä poliittinen valinta. Kuten aikaisemmin jo totesin, Venäjän sotatoimilla Ukrainassa on ollut kiihdyttävä vaikutus, mutta nousu alkoi jo viime vuoden puolella. Suomessa jotkut poliitikot ovat kopioineet USA:n nykyhallinnon retoriikkaa puhumalla "Putinin hintapiikistä". Se ei ole laisinkaan koko totuus. Aivan hyvin voisimme puhua vaikkapa "Saarikon inflaatiosta".

Työmarkkinat ovat inflaation kannalta avainasemassa. Elinkustannusten jatkuvasti noustessa on tietenkin palkkojen tultava perässä. Kun tähän yhdistää monilla aloilla vallitsevan työvoimapulan, tulee palkkatason noususta ja työllisyyden kasvusta kansantalouden inflaatiota edelleen voimistava vaikutus.

Voimistuva inflaatio kohtelee kansalaisia eri tavoin. Voittajia ovat tietenkin ne, joilla on huomattavaa kiinteää omaisuutta. Myös velkaantunut on voimakkaassa inflaatiokierteessä ns. saamapuolella edellyttäen, että velat ovat kiinteäkorkoisia. Huonommin sen sijaan menee niillä, joilla on paljon säästöjä sukanvarressa tai palkansaajilla, joiden palkkataso ei seuraa rahan arvon alenemista.

Nousu- ja laskusuhdanteet ja niihin sidoksissa oleva inflaatio etenevät sykleittäin. Periaatteessa kyse on kansantalouden toiminnan normaalista toiminnasta. Rahan arvoin heikkeneminen kuitenkin aiheuttaa ennustamisen vaikeutta sekä epävarmuutta talouteen ja siksi sitä pitäisi pystyä hillitsemään.

Inflaatiovauhdin tasaaminen merkitsee (yksinkertaistettuna) kansantaloudessa olevan löysän rahan sitomista. Siihen tarvitaan korkotason kiristämistä sekä tuotantokulujen nousun katkaisua mm. tekemällä maltillisia palkkaratkaisuja. Suomessa erityisesti on inflaatiota kirittävänä tekijänä polttoaineiden hinnat, mitkä käytännössä siirtyvät tietenkin tuotteiden ja palveluiden hintoihin.

Yksi usein unohdettu asia inflaation suhteen on se, että se on keino pienentää valtion velkaa. Tämä tosin toimii vain niin kauan, kun velat ovat kiinteäkorkoisia ja niitä ei makseta pois. Suomessa on kuitenkin alijäämäisen valtiontalouden vuoksi se tilanne, että velkaa maksetaan uudella velalla. Sen korko on sitten jo kovempi.

Sanna Marinin hallitus koittaa lieventää inflaation vaikutusta tulonsiirroilla. On tietenkin inhimillisesti oikein, että heikosti toimeentulevaa osaa kansasta tuetaan. Oikea ja tehokkaampi ratkaisu olisi kuitenkin polttoaineveron lasku tilapäisesti. Sillä olisi huomattava kerrannaisvaikutus kustannusinflaation taittumiseen.



Natoon mennään nyt vauhdilla

Viimeisten kuukausien aikana on Nato täyttänyt suomalaisen mediakeskustelun. Kuten aina, julkiseen keskusteluun ja tohottamiseen mahtuu yksi asia kerrallaan ja nyt se on ollut Nato. Faktat ohitetaan sujuvasti tunnereaktioiden tieltä. Ei mitään uutta auringon alla.

Nato on kirjainlyhennelmä sanoista North Atlantic Treaty Organization. Se on perustettu vuonna 1949 ja syy oli silloisen Neuvostoliiton tuoma sotilaallinen uhka ns. läntiselle maailmalle. Nato on pitkälti arvoyhteisö, mutta sen olemassaolon tarkoitus on ennen kaikkea toimia puolustusliittona, joka turvaa yhteisvastuullisesti jäsenmaansa myös sotilaallisin keinoin silloin, kun diplomatia ja politiikka eivät enää riitä. Natossa on tällä hetkellä 30 jäsentä. Lisäksi on maita, jotka ovat jollain lailla sidoksissa Natoon.

Suomi on nyt hakemassa jäsenyyttä Natossa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka saa uuden vaihteen pykälään. Osa valtakunnan tason ja vähän pienemmistäkin poliitikoista keräsi irtopisteitä vastustamalla liittymistä tietäen kuitenkin, että Naton jäseneksi mennään nyt joka tapauksessa pikavauhtia. Tottakai tässäkin pitää niiltä omilta ideologiajoukoilta saada irtopisteitä. Omiltaanhan voi saada lisää kannatusta asettumalla aina vastaan oli asia mikä tahansa. Nyt jos koskaan se kannattaa, koska eduskuntavaalit ovat nurkan takana. Fakta on kuitenkin se, että enemmistö suomalaisista kannattaa tässä muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa liittymistä Natoon.

Suomessa perustuslain 94 pykälän mukaan eduskunnan on hyväksyttävä kaikki valtiosopimukset. Melko yksinkertaista. Enemmistö kansanedustajista tällä hetkellä kuitenkin kannatti hakemuksen jättämistä. Eri mieltä olivat ainoastaan omaa agendaansa ajavat populistit.

Ydinaseet näyttävät huolestuttavan joitakin kansanedustajia. Muutamat ovat lapsellisesti ilmoittaneet, että suostuvat jäsenyyteen, mikäli Suomeen ei sijoiteta ydinaseita. Ihmettelen, että mikä logiikka tässäkin on takana. Joka tapauksessa Suomi on Natomaa, oli täällä ydinaseita tai ei. Eivät ydinkärjet myöskään minkään kenttätykin kuulan sisässä liiku. Ydinkärjen voi lähettää maaliin myös vaikka toiselta puolelta maapalloa. Suomen ei tarvitse ottaa ydinaseita maaperälleen, ellei halua. Jos haluaa esittää huolestunutta, on parempi kiinnittää huomio Naton perustamissopimuksen artiklaan 5. Siinä todetaan melko yksiselitteisesti se, että hyökkäys mitä tahansa jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi Natoa vastaan eli se koskee kaikkia Nato jäsenmaita. Kukaan ei koskaan tosin juuri tämän pelotteen vuoksi ole hyökännyt sotilasvoimin mihinkään Nato-maahan.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, mitä Natojäsenyys tarkoittaa Suomen puolustusvoimille. Toisin kuin moni ajattelee, eivät kaikki Nato maat ole täysin yhdenmukaistaneet aseteknologiaansa. Myöskään Suomen ei niin tarvitse tehdä. Tärkeää on johtamis- ja viestijärjestelmien yhteensovittaminen Nato joukkojen vastaavien kanssa. Pitää olla sekä tekninen valmius keskinäiseen viestimiseen että yhteinen kieli, jolla viestitään. Se on jopa tärkeämpää kuin asejärjestelmien yhteensopivuus. Erilaiset ohjusjärjestelmät, lavetit, rynnäkkökiväärien kaliiberit ovat itse asiassa toissijaisia. Ajan kuluessa tietenkin myös käytännön tason tekninen yhteensovittaminen etenee. Erilaiset liittimet, polttoaineen jakelujärjestelmät, ohjusten laukaisumekaniikka yms. siirtyvät samaan standardiin.

Ilmavoimat on oleellinen puolustusväline Suomen kannalta. Hornet hävittäjämme toimivat jo nyt amerikkalaisen Nato-yhteensopivassa Link16 järjestelmässä. Ilmapuolustuksemme on tällä hetkellä miltei yhteensopiva Naton kanssa. Siinä ei tule ongelmia.

Nato tuo tullessaan tietenkin myös velvoitteita. Siinä mukana oleminen tarkoittaa tämän hetkisen tiedon mukaan suunnilleen 50 - 60 miljoonan kuluerää. Tämä pitää - kuten aina kulujen kanssa - suhteuttaa muuhun rahanmenoon. Jaamme ulkomaille kehitysapuun ilman todellista seurantaa 1.300.000.000 euroa vuosittain. Tätä itse velaksi ottamamme rahan jakoa on jatkettu nyt jo kauan.

En ole koskaan aikaisemmin kannattanut Natoon liittymistä. Olen aina ollut sitä mieltä, että Suomen puolustusvoimien pitää olla kalustoltaan ja uskottavuudeltaan sellaisella tasolla, että kenellekään ei tule houkutusta hyökätä maahamme. Näin ei tietenkään valitettavasti ole ollut. Nyt muuttuneessa tilanteessa kuitenkin näen Nato vaihtoehdon ainoaksi oikeaksi toimenpiteeksi. Se on huomattavasti halvempi ratkaisu kuin oman, tarpeeksi voimakkaan ja uskottavan sotilaallisen puolustuksen hankkiminen nopealla aikataululla.

Helsingin Sanomat Valviran asialla? 

19.3.2022

Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen lämmitteli 14.3.2022 maanantain yön tunteina uudelleen vanhaa, vuodelta 2018 olevaa tarinaansa entisestä, nyt vuosien prosessin jälkeen Valviralta varoituksen saaneesta Helsingin Validian neurologista. Tuolloin neljä vuotta sitten pöytää pyyhittiin saman toimittajan pitkässä artikkelissa useilla aivo- ja niskavammoihin erikoistuneilla neurologeilla. Kaikille oli yhteistä se, että he olivat tehneet työtä kuntoutuksen silloisessa huippuyksikössä, Invalidiliiton omistamassa Validiassa. Tätä vyörytystä oli jo edeltänyt aikaisemmin silloisen vakuutuslääkäriyhdistyksen puheenjohtajan toteamus A-studiossa, että Validia (entinen Käpylän kuntoutuskeskus) on tehnyt satoja vääriä aivovammadiagnooseja. Koska kyseessä on vakuutusyhtiön edustaja, tarkoitti hän tietenkin, että hänen tulkintansa mukaan on vamman vakavuutta ja työkyvyttömyyttä liioiteltu. Kyseinen vakuutuslääkäri aiheutti tuolla väitteellään melkoista huolta ja tuskaa niin Validiassa kuntoutuksessa olleiden vammautuneiden kuin heidän omaistensa keskuudessa. Tällaisen väitteen esittäminen tietenkin aiheutti myös suurta närkästystä Validiassa hyvää kuntoutusta nauttineiden ja siellä jopa elämänilonsa takaisin saaneiden keskuudessa.

Ryhmä yliopistosairaaloiden lääkäreitä teki Validiassa työskennelleestä Helena Huhmar -nimisestä neurologista kantelun Valviraan. Vakuutusyhtiöiden kanssa oikeusprosessin kautta esim. työkyvyttömyyseläkettä hakeneet tunnistivat useat kantelun allekirjoittaneista lääkäreistä. Alun perin syyn kanteluun antoi kaularankaleikkaus, jota tämä ryhmä piti kyseenalaisena. Huhmar ei tosin ketään ole leikannut. Näitä leikkauksia on tehnyt kirurgi, josta ei kantelua tehty ja hyvä niin. Moni on nimittäin niiden avulla saanut huomattavaa helpotusta elämäänsä. Sinänsä erikoista on se, että kantelun kohteena olleella neurologilla on huomattavan pitkä kokemus kaularangan vaurioiden suhteen verrattuna kantelun allekirjoittaneisiin. Lisäksi haluttiin tutkia Huhmaren toimintaa aivovammoihin liittyvissä diagnooseissa.

Narratiivissa tuotiin näyttämölle myös mystinen nimimerkki "Milla", jonka henkilöllisyys ei koskaan paljastunut mutta joka syytti Huhmarea siitä, että hän oli suositellut konsultaatiota tähän kaularankaleikkaukseen. Valvira on nyt useamman vuoden kestäneen prosessin jälkeen päättänyt antaa Huhmarelle varoituksen. Asia tosin etenee hallinto-oikeuteen.

Oman tulkintani mukaan koko sirkus sai alkunsa siksi, että juuri tuolloin joidenkin tahojen mielestä liian monet vammautuneet olivat voittaneet oikeudessa korvauskiistansa vakuutusyhtiötä vastaan. Nämä kiistat vamman vakavuudesta, vaikutuksesta työkykyyn ja jopa vammautumisen syy-yhteyksistä ovat valitettavan yleisiä. Helsingin Sanomien toimittajan mainitsema lakimies liittyy tähän, koska hän menestyi oikeudessa muita paremmin vammautuneiden oikeuksien puolustamisessa. Hänen väitetyistä läheisistä suhteista pieneen joukkoon neurologeja voidaan olla montaa mieltä. Se, että HS toimittaja viittaa läheisiin suhteisiin johtaakin itse asiassa sinne sylttytehtaalle. Vastaavasti voitaisiin hyvinkin todeta, että vakuutusyhtiöiden ns. asiantuntijoina näissä aivo- ja selkärankavammojen oikeusjutuissa näyttäisi pörräävän yllättävän pieni piiri lääkäreitä.

On sekä yllättävää että tietyllä tapaa pelottavaa seurata ajojahtia, joka kohdistuu yksittäiseen, lukuisia aivo- ja selkärankavammaisia oikeasti auttaneeseen neurologiin. Kyseessä ei ole mikään uskomushoitoja tarjoava lääkäri vaan alansa ammattilainen.

Toisin kuin useimmat muut ajan myötä paranevat vammat, ovat vaikeat aivo- ja selkärankavammat pysyviä ja niistä ei kuntoutuksenkaan kautta tulla takaisin työelämään. Siksi ne ovat vakuutusyhtiöille vaikeita hyväksyä. Loppuelämän kestävä työkyvyttömyyseläke on suuri, pysyvä kuluerä. Vakuutusyhtiö koittaa kiemurrella irti velvoitteistaan?

En tiedä, mistä ja miksi toimittaja Teittinen sai ohjeet palata tähän vanhaan asiaan juuri nyt. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kyse ei ole välttämättä yksittäisen neurologin tekemisistä vaan vakuutusyhtiöiden vallasta sekä huolesta liittyen työkyvyttömyyseläkkeiden kuluihin. Helena Huhmar on joukosta se, joka jostain syystä joutui syntipukiksi. Hyvä on myös tiedostaa, että hän on potilaidensa keskuudessa erittäin pidetty neurologi. 


Espoo haluaa olla sivistyksen ja kulutuksen kärkikaupunki. Monenko koulun lakkautusta tämä tarkoittaa?

 

9.3.2022 

Espoon koulut olivat lehtien otsikoissa viimeksi hieman yli kuukausi sitten niihin pesiytyneen kiusaamisen ja väkivallan vuoksi. Tilanne on ollut huononemaan päin jo pitkään. Yhä useampi lapsi ja nuori jopa kantaa teräasetta mukanaan koulussa. Tilannetta on pahentanut koulujen johdon vähättelevä suhtautuminen asiaan ja tapahtumiin. Rauhattomuuteen ja väkivaltaan ei näköjään uskalleta puuttua ja sen perussyistä ei useimmiten haluta keskustella avoimesti.

Kouluväkivaltaa esiintyy harvemmin pienissä kouluissa, joissa kaikki tuntevat paremmin toisensa ja joissa valvonta on helpompaa. Myös oppimistulokset ovat parempia. Espoon luulisi siis suosivan pieniä kouluja, koska kaupunki haluaa tavoitella - ainakin juhlapuheissa - sivistyksen ja oppimisen kärkikaupungin asemaa. Espoo myös toteuttaa Koulut kuntoon -ohjelmaa.

Jostain syystä Espoo menee päätöksissään koko ajan toiseen suuntaan. Pieniä kouluja on päätetty lakkauttaa ja lista on melko pitkä. Ohjelmat ja julistukset elävät omaa elämäänsä ja todellisuus on toista. Kymmenen vuoden aikana koulujen oppilasmäärät ovat keskimäärin nousseet sadalla oppilaalla. Myös todella suuria, yli 700 oppilaan kouluja on tullut useampia ja suunta on selkeästi kohti liki tuhannen oppilaan keskittymiä. Oppimistulosten ja kouluturvallisuuden kannalta ei näytä hyvältä.

Viimeisin uutinen on Bembölen ruotsinkielisen koulun lopetus. Kaupunginhallitus käveli sujuvasti Svenska rum -lautakunnan juuri äskettäin tekemän päätöksen yli ja ilmoitti koulun lopetuksesta heinäkuun 2022 lopussa. Tälle päätökselle on vakioselitys - Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelma. Sen varjolla on heikennetty jo muitakin kuntalaisten palveluita reippaasti ja lisää on tulossa seuraavina vuosina.

Kustannussäästö on noin 250.000 euroa vuosittain ollen samaa luokkaa kuin muidenkin koulujen lopettamisesta tulevat säästöt. Vuokrakuluista säästämisessä tosin on hyvä muistaa, että kun Espoon opetustoimi maksaa vuokraa Espoon tilapalveluille, on se tietenkin siirtoa taskusta toiseen.

Bembölen ruotsinkielisen koulun lopettamispäätökseen liittyy tietenkin myös puoluepolitiikkaa. Espoon Kokoomus käyttää nyt valtaa reippain ottein ja tässäkin ruotsinkielisen kyläkoulun lopetuksessa apupuolueena hääräsi aina uskollinen RKP. Tätä samaa kokoomusvetoista menoa on luvassa jatkossa koko Länsi-Uusimaalla. Esimakua saimme jo hyvinvointialueen lautakuntapaikkojen jakosirkuksessa.

Terveisiä Espoosta, sivistyksen ja oppimisen kärkikaupungista ihan kautta rannikon Hankoon saakka.

***

Skolorna i Esbo syntes i rubrikerna senast för lite mer än en månad sedan på grund av den mobbning och det våld som fått fotfäste i dem. Situationen har förvärrats redan under en längre tid. Allt fler barn och unga bär rent av med sig eggvapen i skolan. Situationen har förvärrats av att skolornas ledning underskattar problemet och händelserna. Det verkar som om man inte vågar ingripa i oroligheterna och våldet och ofta inte öppet vill diskutera de grundläggande orsakerna.

Skolvåld är inte lika vanligt i mindre skolor där alla känner varandra bättre och där det är lättare med övervakning. Inlärningsresultaten är också bättre. Man kunde alltså tro att Esbo skulle gynna små skolor, eftersom staden eftersträvar - i alla fall i festtal - en topposition vad gäller bildning och utbildning. I Esbo pågår dessutom programmet Koulut kuntoon.

Av någon anledning går Esbo i sina beslut hela tiden i motsatt riktning. Man har fattat beslut om att stänga små skolor och listan på dem är ganska lång. Program och deklarationer lever sitt eget liv, medan verkligheten är något annat. Under loppet av tio år har elevantalet i skolorna vuxit med i medeltal hundra elever. Också riktigt stora skolor, med över 700 elever, har blivit fler och man ser en klar trend mot skolcenter med nästan tusen elever.

Med tanke på inlärningsresultat och skolsäkerhet ser det här inte bra ut.

Den senaste nyheten är stängningen av den svenskspråkiga skolan i Bemböle. Stadsstyrelsen marscherade raskt över beslutet som nyligen hade fattats av nämnden Svenska rum och meddelade att skolan kommer att stängas i slutet av juli 2022. För det här beslutet finns en standardförklaring - balanseringsprogrammet "Ett ekonomiskt hållbart Esbo". Med det som förevändning har man redan försämrat också andra tjänster för kommuninvånarna i snabb takt och mera är att vänta under de följande åren.

Kostnadsbesparingen uppgår till cirka 250 000 euro årligen och är i samma klass som besparingarna av att stänga också andra skolor. När det gäller besparingar i hyreskostnader är det skäl att komma ihåg att då undervisningsväsendet i Esbo betalar hyra till lokaltjänsterna i Esbo är det givetvis att flytta pengar från den ena fickan till den andra.

Till beslutet att stänga Bemböle skola hör naturligtvis också partipolitik. Samlingspartiet i Esbo använder nu makt i hög grad och också i den här stängningen av en svenskspråkig byskola agerade som hjälpparti det alltid trofasta SFP. Ett likadant agerande av samlingspartiet är att vänta i fortsättningen i hela Västra Nyland. Vi fick en försmak av det här i den cirkus som uppstod vid fördelningen av nämndeplatserna i välfärdsområdet.

Hälsningar från Esbo, toppstaden för bildning och utbildning, längs hela kusten ända till Hangö. 

Lastensuojelun työntekijät pahantekijöitä . . . ? 

11.2.2022

"jokaisen sossutädin päätehtävä on saada lapsi pois vanhemmiltaan, aivan järkyttävää vallan käyttöä"

Luin edellisen kommentin jokin aika sitten erään facebook ryhmän keskusteluketjusta. Joko kyseiseltä henkilöltä on huostaanotettu tahdonvastaisesti lapsi tai hän muusta syystä toistelee luulemaansa toimintatapaa lastensuojelussa. Aivan samalla logiikalla voidaan todeta esimerkiksi, että jokaisen palomiehen päätehtävä on kastella asunto kelvottomaan kuntoon. Sehän on todella järkyttävää vallankäyttöä.

Lastensuojelujärjestelmä on ollut viime aikoina kovan arvostelun alla. Syynä on julkisuudessakin olleet traagiset tapahtumat mutta myös vanhempien voimistunut julkinen kommentointi liittyen omaan tapaukseensa. Pari vuosikymmentä sitten lastensuojelun toimenpiteiden kohteeksi joutumisesta vaiettiin. Nyt on hyväksyttävämpää väittää lastensuojelun toimivan omassa asiassa väärin. Päätösten väitetään usein perustuvan vääriin kirjauksiin ja tulkintoihin. Tarinoissa työntekijöitä verrataan pahimmillaan jopa muinaisiin Saksan natseihin keskitysleireineen. Mitä muuta työntekijäryhmää voi haukkua samalla tavoin? Siinä perässä usein oman osuutensa saavat mm. sijaisvanhemmat. Hehän samoissa tarinoissa ovat näiden "sossutanttojen" rikostovereita.

Monilla on luulo, että sossutyöntekijä vain tulee ja hakee lapsen pois ilman pätevää syytä. Näinhän ei todellisuudessa, siinä oikeassa elämässä ole. Käytännössä aina taustalla on pitkään jatkuneet tukitoimet, jotka eivät ole tuoneet tulosta. Tätä eivät ne kovaäänisimmät halua tietenkään kertoa ja/tai tunnustaa. Aihe on niin herkullisen huomiota herättävä ja syviä epäoikeudenmukaisuuden kokemisen tunteita nostattava.

Lastensuojelussa työtä tekevät ihmiset ja väistämättä aika ajoin voi sattua virheitä. Tämä pätee myös niihin sijaisperheisiin ja lastenkotien työntekijöihin. Tästä huolimatta on aivan turhaa maalata kuvaa lapsia vanhemmiltaan ryöstävistä viranomaisista. Jotkut tahot tuntuvat levittävän käsitystä, että kuka tahansa olisi vaarassa joutua lastensuojelutoimenpiteiden kohteeksi ja lapset haetaan väkisin pois. Tämä populistinen retoriikka tietenkin tehoaa asiaan perehtymättömään.

Todellisuudessa - ja ihan oikeasti - kenenkään lapsia ei huostaanoteta ilman pätevää syytä. Huostaanotto on se viimeinen vaihtoehto, kun muut toimenpiteet ovat osoittautuneet toimimattomiksi. Vaikka toimenpide onkin vanhemman kannalta raju, on motiivina kuitenkin aina lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Väitän, että todellisuudessa huostaanotolla on jopa liian korkea kynnys Suomessa.

Lastensuojelu on nimensä mukaisesti nimenomaan toimintaa, jossa lapsia yritetään auttaa. Sitä tarvitaan, koska kaikki vanhemmat eivät yksinkertaisesti kykene huolehtimaan lapsistaan ja kasvattamaan heitä. Asia on arka ja siitä on vaikea puhua yhteiskunnassa. Tiedän myös sen, että tämän ääneen sanominen tai kirjoittaminen on vastoin populistista, yhteiskunnassa tällä hetkellä vallitsevaa ajatusmallia. Siitä huolimatta olen tätä mieltä, koska vain ja ainoastaan lapsen etu ratkaisee. Hyvä periaate on: Kaiken yli menee lapsen oikeus hyvään vanhemmuuteen.

Kerrataan vielä, mitä huostaanotto tarkoittaa. Sille on oltava lain mukaiset edellytykset lastensuojelunlain 40§:n mukaisesti. Lapsen tilanteesta järjestetään neuvottelu perheen kesken. Tämän jälkeen tehdään asiakassuunnitelma yhteistyössä lapsen ja hänen perheensä kanssa. Asianosaisille annetaan tilaisuus tulla kuulluksi. (lastensuojelulaki 42§). Mikäli vanhempi ja 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustavat huostaanottoa, on johtavan viranhaltijan tehtävä esitys hallinto-oikeudelle. Yhteenvetona - ei ole totta, että sossutäti tulee kotiin ja vien oman päähänpistonsa mukaan lapsen vanhemmilta pois. 

Lopuksi on hyvä pitää mielessä, että suurin osa huostaanotoista sujuu yhteistyössä vanhemman kanssa. Huoli lapsen tulevaisuudesta ja turvasta ajaa kaiken edelle. Itse asiassa - kaikessa on lapsen edun ja turvallisuuden mentävä kaiken edelle. Aikuisella ei ole oikeutta kohdella lasta miten tahansa. Lapsella on oikeus hyvään (= ihan tavalliseen) vanhemmuuteen. 

Toivoisin myös niitä kovaäänisimpiä lastensuojelun arvostelijoita perehtymään huostaanottoprosessiin. 

Kamala Harris - juhlitusta lasikaton rikkojasta Joe Bidenin hallinnon taakaksi. 

14.1.2022 

USA:n varapresidentin virka-asema on tietyllä tapaa erikoinen. Sen haltija on maailman vaikutusvaltaisimman presidentin lähin luottohenkilö. Silti varapresidentin työ on enemmänkin kosmeettista toimintaa erilaisissa edustustilaisuuksissa ilman suurempaa vastuuta tai muodollista vaikutusvaltaa. Ehkä suurimmillaan valta on hänen toimiessaan senaatin puheenjohtajana. Sielläkin hän tosin voi itse äänestää vain äänten mennessä tasan. Joidenkin tietojen mukaan Benjamin Franklin aikoinaan sarkastisesti ehdotti varapresidentille puhuttelunimeksi "hänen tarpeeton ylhäisyytensä".

USA:n nykyinen varapresidentti Kamala Harris oli alun perin mukana Demokraattipuolueen presidenttiehdokaskisassa vuonna 2020. Matka pysähtyi oikeastaan lähtötelineisiin, koska hänen kannatuksensa jo oman puolueensakin sisällä oli niin olematon, että hän päätti olla menettämättä kasvojaan ja luopua kisasta. Hänellä ei ollut mitään annettavaa puolueelleen silloin - aivan kuten ei nytkään ole monien jopa oman puolueen johtohenkilöiden mielestä mitään annettavaa USA:n varapresidenttinä maalleen.

"I have a dream that my four children will one day live in a nation where they will not be judged by the colour of their skins but their character" (Martin Luther King jr 1963).

"My presidential running mate will be a woman of colour". (Joe Biden 2020)

Kuten tiedossa on, voitti Joe Biden - joidenkin harmiksi, toisien iloksi - USA:n presidentinvaalit vuonna 2020. Hän ehkä kaikkien niin kilpailijaleiriin kuuluvien kuin Demokraattipuolueen sisäpiirinkin yllätykseksi valitsi varapresidenttiehdokkaakseen Kamala Harrisin - naisen, joka oli kutsunut Joe Bidenia vain muutamia kuukausia aikaisemmin rasistiksi ja ties millä wokeismin määritelmillä. Asiaa ihmeteltiin niin puolueen sisälläkin kuin myös melkoisella vahingonilolla Republikaanileirin piirissä. Joe Bidenin valintaa ohjasi kaksi asiaa - varapresidentin pitää olla värillinen sekä nainen. Jälkimmäinen on varmaankin totta, edellisen voidaan maalitolppia siirtämällä sopia olevan totta.

Itse työn jälki onkin sitten ollut sen mukaista. Nämä kaksi kriteeriä todellakin näyttivät riittävän.

Kamala Harris sai varapresidenttinä hoitaakseen USA:n etelärajalla oleva kriisin, joka on sekä humanitäärinen, että myös turvallisuusongelma maahan tulevien terroristien ja rikollisten vuoksi. Rajan ylittäjiä oli historiallinen yli kaksi miljoonaa ihmistä vuoden 2021 aikana. Tämän lisäksi tietenkin tulevat ne sadat tuhannet, jotka eivät jääneet maahantuloviranomaisten "haaviin". Joe Biden kutsui jo kampanjansa aikana kaikki tervetulleiksi USA:han ja etelärajan yli tulijoita on ollutkin yli 150 maasta. Katastrofia on eletty kohta vuoden ajan.

Rajakriisiä ja etenkään sen hoitamista ei helpota se, että sitä ratkomaan on nimetty Kamala Harris. Hän on aikaisemmin ollut julkisesti sitä mieltä, että rajaviranomaiset (ICE) on KluKluxKlaniin verrattava viranomaisyksikkö. Hän on myös todennut, että rajoja ei pitäisi olla. Kamala Harris ei olekaan tehnyt mitään sen hyväksi, että rajan yli ei voisi vain kävellä USA:han. Hänen ja Joe Bidenin hallinto reagoi kuitenkin siihen, että Kuuban kommunistihallitusta pakoon yrittäviä pakolaisia ei oteta USA:han. Viesti takaisin mereen heittämisestä oli kuuluva ja selkeä. Syy oli raadollisesti se, että nämä olisivat aikanaan kansalaisuuden saatuaan olleet todennäköisesti kilpailevan puolueen äänestäjiä. Jotkut ovat tervetulleita, toiset eivät.

Kamala Harris on lähihistorian epäsuosituin varapresidentti. (lähde: Los Angeles Times) Saavutus on melkoinen, koska eihän hän ole oikeastaan edes tehnyt mitään koko vuoden aikana. Hänen entinen "alisuosionsa" jatkuu myös varapresidenttinä. Siihen on tietenkin omat syynsä. Pinnallisin voi olla ainainen nauru/kikattelu toimittajien vaikeiden kysymysten edessä. Toinen syy on varmastikin se, että hän on oikeasti epäpätevä. Valinnan ensisijainen perustehan oli ns. värillisyys ja se, että hän on nainen.

Kamala Harris tietenkin itse näkee, että hän on epäsuosittu, koska on historian ensimmäinen naisvarapresidentti. Toinen syy on hänen mukaansa ihonväri. Tilanneselitys on melko yleismaailmallinen poliittisessa elämässä. Epäsuosio ei voi koskaan johtua poliitikon tekemisistä tai sanomisista vaan aina jostain muusta seikasta. Rehellisyyden nimissä pitää todeta tietenkin, että hän varapresidenttinä osaltaan kärsii myös Joe Bidenin hallinnon huonosta toiminnasta ja alhaisesta suosiosta.

Sekä varapresidentin että tietenkin itse presidentin huomattavan alas vajonnut kannatus on huolestuttanut Demokraattipuoluetta johtavia. Nykyinen presidentti on 79-vuotias ja hänellä tulee olemaan vaikeaa selvitä edes jäljellä olevat kolme vuotta virassaan. Jo nyt täysin inhimillinen vanhuuden sekavuus ja muistamattomuus vaivaa silmiinpistävästi esiintymisiä. Kamala Harris ei kuitenkaan ole selvästikään puolueen ykkösehdokas seuraavissa presidentinvaaleissa. Vuoden 2022 kongressivaaleissa kilpaileva puolue tulee ottamaan huomattavan määrän lisäpaikkoja ja todennäköisesti Demokraattipuolueen alamäki jatkunee vuoden 2024 presidentinvaaleihin saakka. Tuleeko Donald Trump takaisin vai onko jonkun muun vahvan republikaaniehdokkaan aika nousta? Niin tai näin, on USA:n demokraattipuolue sivuroolissa asian suhteen. Siitä voi kiittää erityisesti kahta ihmistä - Kamala Harris sekä Joe Biden. Molemmat melkoisia epäonnistujia.

Espoon kulkukeskustoiminta ei nyt vain oikene.

17.12.2021

Espoossa on kipuiltu helmikuusta 2021 lähtien vammaisten ja vanhusten taksimatkoja välittävän kulkukeskuksen kanssa. Aikaisemmin hyvin toimiva Lähitaksin välitysjärjestelmä vaihdettiin oman käsitykseni mukaan hieman sekavan kilpailutusprosessin jälkeen kuntaliiton sekä yksityisen vähemmistöosakkaan omistuksessa olevalle FCG Smart Transportation Oy:lle. Vaikeudet käynnistyivät heti aloitettaessa ja niiden kanssa on näköjään elettävä jo kohta vuoden kestäneiden korjausyritysten jälkeenkin. Aikaisemmassa järjestelmässä lähin taksi otti kyydin ja taksiyrittäjä sai aivan normaalin korvauksen ajosuoritteesta. Tämä oli hyvä ratkaisu niin ympäristön, taksiyrittäjän kuin myös asiakkaan kannalta. Taksiyrittäjää ei ajelutettu kaukaa hoitamaan kuljetusta, josta hän saa normaalia pienemmän korvauksen.

"Tilasin eilen invataksin, että saisin serkkuni, joka on pyörätuoli potilas meille, ja ei löydy autoa" (asiakas)

Ongelmia on ollut koko ajan autojen saatavuudessa. Erilaisia tilastoja tehdään kiitettävästi myöhästymisistä ja asiakkaiden kesken jättämistä puheluyrityksistä, mutta tilastoitu tieto ilman vaikuttavia toimenpiteitä ei riitä. Ihan suoraan sanottuna palvelu ei toimi aukottomasti. On turha kerätä tietoa, jos sen perusteella ei oikeasti korjata toimintaa kuntoon. Autoja ei aina löydy ja jos löytyy, kestää niiden tuleminen liian usein liian kauan. Ei vammainen voi odottaa esim. pyörätuolissa ulkona pakkasessa auton tulemista tuntia. Liki tuhat kuljetusta kuukaudessa ei tule tilastoinnin mukaan ajallaan.

"Kuljettajaohjeessa lukee, että sinun ei tarvitse auttaa asiakasta välipysähdyksen aikana" (asiakas)

Aikaisemmin taksikuljettajat auttoivat palvelua käyttäviä asiakkaitaan ja saivat ajasta ja palvelusta korvauksen - tietenkin. Nykyään asiakkaalle sallitaan enintään 10 minuutin välipysähdys. Jokainen ymmärtänee, että aika ei riitä esim. pyörätuolissa istuvan asioiden hoitamiseen. Jo autosta poistuminen ja takaisin nosto vie sen 10 minuuttia. Taksitoiminta ei ole vain auton siirtoa pisteestä X pisteeseen Y. Se on asiakaspalvelua. Toki edelleenkin monet taksikuljettajat auttavat asiakkaita aivan hyvän asiakaspalvelun hengessä. Talkootyötä siis oletetaan taksiyrittäjän tekevän.

"Olen huomannut, että lyhyitä kyytejä ei oteta. Äitini ottaa lähitaksin". (asiakkaan lähiomainen)

Takseille maksetaan asiakkaan siirrosta pisteestä A pisteeseen B. Sekin on alennettu hinta. Tämä tarkoittaa, että kun järjestelmä löytää sopivan taksin, annetaan sille vaikkapa 3,5 km keikka esim. 15km päästä ja vain tästä välistä maksetaan. Ei tarvitse olla suuri bisnesnero ymmärtääkseen, että ei kukaan taksiyrittäjä lähde tällaisia keikkoja ajamaan.

"Kun ei taksia löydy, niin sitä ei löydy. Ei siitä tarvitse erikseen ilmoittaa" (asiakas)

Ongelmia on ollut paitsi puheluun vastaamisen ajoissa, myös siinä, että toiminta ei ole aina kovin asiakaslähtöistä. Puhelinpalvelun työntekijöillä on ilmeisimmin melkoinen työpaine ja kun siihen sekaan lisätään muutamia vääriä rekrytointeja, saa vammainen palvelun käyttäjä kuulla luurin toisessa päässä tekstiä, joka ei ole kohdallaan asiakaspalvelijalta.

"En mä pidä äppiä päällä, kun tällasena iltana on hyviä kyytejä koko ajan" (taksikuljettaja)

Taksiyrittäjät hoitavat kulkukeskuksen välittämiä kyytejä reippaasti halvemmalla kuin ns. normaaleja taksikyytejä. Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että mukaan järjestelmään päästäkseen piti antaa tarpeeksi suuri alennusprosentti ns. normaalihinnasta. Kun kilpailutus tehtiin aikana, jolloin koronaepidemia kuritti taksiyrittäjiä voimakkaimmin, oli monen valittava joko alennuskuljetukset Espoolle tai kokonaan alalta pois siirtyminen. Aina voi siis todeta, että taksiyrittäjä on itse syyllinen tilanteeseen. Toisaalta, kyllä myös kilpailuttavan osapuolen pitäisi ymmärtää, että liian halvat tarjoukset kannattaa jättää ottamatta.

"Vammaisneuvosto vaatii välittömiä toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi" (Espoon vammaisneuvosto)

Espoon vammaisneuvosto piti asiasta kriisikokouksen 2.11.2021. Mukaan oli kutsuttu mm. Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta sekä kaupungin johtoa. Viimeistään tässä vaiheessa kaikille piti tulla täysin selväksi se, että järjestelmä ei toimi kunnolla. Kyse alkaa olla jo käyttäjien - vammaisten ja vanhusten - turvallisuudesta.

"Poliisi tutkii, FCG:ltä vaaditaan selvityksiä" (Länsiväylä-lehti)

Ylimääräisenä numerona sirkukseen ilmestyi marraskuussa ilmi tullut asiakastietoihin kohdistunut tietomurto. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan entiselle työntekijälle oli jätetty voimaan tunnukset, joilla hän omien sanojensa mukaan "kiinnostuksen vuoksi" katsoi lukuisten asiakkaiden tietoja useamman kerran kesän ja syksyn aikana. Hyvä kysymys tietenkin on, miksi hän oli kiinnostunut ja oliko jokin aivan erityinen ihmisryhmä, jota kohtaan hän osoitti tätä kiinnostustaan. Edelleen, onko tästä seurauksena jonkinlainen turvallisuusuhka näille seuratuille kulkukeskusasiakkaille.

FCG Smart Transportation Oy:n toimitusjohtaja ei tietoni mukaan ole kommentoinut julkisuudessa koko tapahtumaa.

"Espoon kaupunki valmistelee Kulkukeskuksen kuljetusten välitystoiminnan kilpailutusta . . . otetaan käyttöön Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella vuonna 2023" (Kulkukeskuksen kirje ns. kehittäjäasiakkaille)

Espoon kaupunki valmistelee Kulkukeskuksen kuljetusten välitystoiminnon kilpailutusta. Uusi välitystoiminto otetaan käyttöön Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella vuonna 2023. Espoon logistiikan kilpailutusosaaminen (. . . ) siis hyödynnetään koko Länsi-Uusimaalla.

Kyllä - luit oikein.